lauantai 20. elokuuta 2011

Kirpakkuutta odotellessa

Kesä ei väisty syksyn tieltä. Lämmintä ja melkein kuumaa riittää aina vaan. Luonnossa näkee jo alkusyksyn, vaikka lämpötila on kesäinen.  Ovatkohan nämä viimeisiä näin lämpimiä retkeilypäiviä?


                    Pieni kaunotar  vaihtanut  jo syysasuun



          Toinen kaunotar kuvattuna alkukesästä



      


Akut on jo ladattu kesäpäivistä, odotan viileää, raikasta, kirpakkaa ja rapsakkaa keliä. Voiko kuumasta saada tarpeekseen? Voi. Minä ainakin. Erään vanhemman herrasmiehen sanoin olen varjossa vaeltaja. Haluan hengittää syksyä sisääni ja kääntää jo lehden uuteen jaksoon. Haluan pinnistellä lämpimikseni kallioisilla poluilla. Haluan maistella puolukoita ja karpaloita. Haluan tuntea syystuulen kasvoillani ja lämmitellä käsiäni kupillisessa kuumaa kahvimukia.




Erikoista, en muista odottaneeni syksyn tuloa näin ennen. Nyt kaipaan sitä. Kuulautta. Kirpeyttä. Ruskaa. Tule vain syksy.

2 kommenttia:

AAMU kirjoitti...

Syksy on aina ollut suosikkivuodenaika -- osin kiitos kesän yltäkylläisyyden. Syksyn raikkaus, ötökättömyys ja mahdollisuus sulautua varjoihin houkuttelevat.

FeminineApproach kirjoitti...

Unohditko hirvikärpäset? Niitä kuulemma on jo, onnekseni en ole vielä kohdannut noita ötököitä tänä vuonna. Enkä harmittelisi, vaikka en kohtaisikaan.