lauantai 12. marraskuuta 2011

Keinuva kehtolinna




Minä sitten tykkään tästä, sekä Kiven sanoista  että Rajattomista, joka sen tässä esittää.



Seitsemän veljeksen Timon "Laulu oravasta"

"Makeasti oravainen

Makaa sammalhuoneessansa; 
Sinnepä ei Hallin hammas 
Eikä metsämiehen ansa 
Ehtineet milloinkaan.  

Kammiostaan korkeasta 

Katselee hän maailman piirii,
Taisteloa allans´ monta;

Havu-oksan rauhan-viiri 
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass´!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass´:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
Akkunalla pienoisella,
Linnut laulain taivaan alla 

Saattaa hänen iltasella
Unien Kultalaan." 







2 kommenttia:

AAMU kirjoitti...

Yksi kauneimmista Kiven monista runoista.

FeminineApproach kirjoitti...

Niin minustakin. Viehätti lapsena ja viehättää yhä edelleen.