lauantai 16. kesäkuuta 2012

Pelargonian syvempi sielunelämä

Henkisesti rasssaava  ja stressaava työ vaatii  paljon lempeän hempeää pehmeyttä vastapainoksi ja siksi syvennynkin nyt kuvien kautta kotoisen, tutun pelargonian sielunelämään. Pelargonit (Pelargonium) on suku kurjenpolvikasvien (Geraniaceae) heimossa. Suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielen haikaraa tarkoittavasta sanasta pelargos (Wikipedia).

Mitä enemmän ikää minulle tulee, sitä enemmän pidän naisellisen roosan ja vaaleanpunaisen sävyisistä kukista, minä olen pehmentynyt...=) Mutta eipä mitään, katso miten perinteinen pelargonia paljastaa sielukkuuttaan, herkkyyttään ja aistillisuuttaan.


 Ainokaiseni, runsaskukkainen ja suloinen. Niin, ennen lomamatkoja en hankkinut kuin yhden kesäkukan.




Katsotaanpa hieman tarkemmin tätä kaunokaista.





Tästä se lähtee, pienestä, tiiviistä nupusta. Kaikki kauneuden tieto on nupussa.




Ja kun se on auennut, kauneus on siinä. Katsottavaksi, aistittavaksi, nautittavaksi.




Silkkisten terälehtien maailma.




Oletko katsonut pelargonian sisimpään? Siinä on aistillisuutta ja sensuellia kauneutta, jos katsoo tarkkaan.





2 kommenttia:

AAMU kirjoitti...

Toden totta: viehkoa ja niin hentoista vaaleanpunaista.

FeminineApproach kirjoitti...

Ja aivan ihanaa....=))