maanantai 6. elokuuta 2012

Vuorovaikutuksesta

Jokin aika sitten kirjoitin siitä, kun kokee toisen syövän kaiken energiasi vuorovaikutuksessa. Ja sitten on täysin päinvastainen tilanne, ollessaan tekemisissä jonkun kanssa saa energiaa.





Onko tilanne sinullekin tuttu? Kun jonkun kanssa vuorovaikutus on vaivatonta, sujuvaa ja innostavaa? Olo vuorovaikutuksessa tuntuu turvalliselta, vaikka ei toista tunnekaan kovin hyvin. Turvallisuudella tarkoitan tunnetta siitä, että toista ei koe sanallisesti hyökkääväksi  eikä  hänen käyttäytymistään arvaamattomaksi.

Koska sellaistakin kokee joskus.Joidenkin kanssa on fiilis, että ei koskaan tiedä mitä ja miten toinen reagoi. Toisen arvaamattomalta tuntuva käytös ei tue  luottamuksellista ja hyvää ilmapiiriä ja  vastapuoli voi tulla  varovaiseksi eikä enää kykene toisen aitoon  kuunteluun. Kun taas luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä  voi turvallisin mielin olla täysin oma itsensä. Ja se on mielestäni erittäin hyvä lähtökohta hedelmälliselle vuorovaikutukselle. Voi tuntea, että sinua kuunnellaan  ja pystyy itsekin keskittymään täysin toisen kuunteluun. Ja jotta keskinäinen vuorovaikutus sujuisi hyvin, kuuntelu ja kuunteleminen on ydinasia. Siitä kaikki lähtee.

Tänään tein yhteistyötä, jossa kemiat pelasivat luonnostaan hyvin yhteen. Oli ilo tehdä töitä ja toivon yhteistyön jatkuvan. Työyhteisöissä  täytyy sopeutua monenlaisiin ihmisiin, helppoa se ei  aina  kuitenkaan ole. Mutta kun  kemiat napsahtavat kohdilleen, kylläpä työnteko on mukavaa ja voimia antavaa! Onneksi on näitäkin kohtaamisia, niistä tulee  hyvä, tyyni ja hymyilevä olo pitkäksi aikaa

 

.


Tervetuloa mukaan Maalainen!

7 kommenttia:

Katja - Tässä ja Nyt kirjoitti...

Kyllä, kokemusta tästäkin ja se on niin ihanaa kun kohtaa ihmisen, jolta saa itselleen positiivistä energiaa :)

FeminineApproach kirjoitti...

Niin on, siitä jää pitkäksi aikaa hyvä ja innostunut mieli....=)

Kokonainen kissatyttö kirjoitti...

Kyllä, on kokemusta energiasyöpöstä -ja päinvastoin. Luen juuri sopivasti Tony Dunderfeltin kirjaa: "Intuitio ja tunneviestintä", jossa käsitellään samoja asioita. Mielenkiintoista -mutta elämä on sitä! :)

Metsähullun päiväkirja kirjoitti...

Olen myös kohdannut. Pohtinut mitkä asiat toisessa ovat niin energiaa antavia... Myös toivon itseni joskus voivan antaa toiselle energiaa :)

FeminineApproach kirjoitti...

Muuttolintu, tuon kirjan minäkin olen lukenut, siitä on vaan aikaa. Pitäisikin lukea uudestaan, Dunderfeltin kirjat kestävät sen. Ja kyllä, elämä on minustakin mielenkiintoista, tuntuu että sattuu ja tapahtuu, ihan laidasta laitaan.....=)

Metsähullu, siinäpä onkin kiintoisa pohdinnan aihe itse kullekin, mitkä asiat toisessa antavat energiaa. Ihan varmasti voit antaa energiaa, saan sitä blogistasikin....=)

Anonyymi kirjoitti...

Jos pitää jatkuvasti "tapella" oma puhetilansa tai jännittää, miten toinen ylireagoi, niin vie energiaa.

Toisaalta, jos ylipuhelias kaveri ei penää vastavuoroisuutta vaan puhelee pitkät pätkät melkein itsekseen, niin joskus moinen mukavaakin (erityisesti autoillessa), saa vain olla rauhassa ja miettiä omiansa :D

FeminineApproach kirjoitti...

Niinpä, kukapa sitä jaksaisi koko ajan taistella tai olla varpaillaan.

Minä tykkään hiljaisuudesta ja omieni ajattelusta ja saatanpa höpötellä niitä ääneenkin. Joskus siitä voi aiheutua noloja tilanteita, kun en enää olekaan itsekseni ja mutisen ääneen.....=)