lauantai 15. syyskuuta 2012

Syys

                               Aamukasteinen metsä,
                               ainoa viserrys:
                               sirkkunen, aamuvirkku.
                               Sananjalkain keskellä,
                               polku, viettävä rantaan.
                               Haavanrunkojen välissä
                               värisevä kimallus.
                               Aurinko, hitaasti kohoten,
                               viskelee kultatäpliä
                               vihreyteen,
                               lempeästi verhoten,
                               naamioiden
                               tätä kauneutta
                               joka jo lakastuu talveen.

                               Aale Tynni kokoelmassa Vuodenajat















2 kommenttia:

AAMU kirjoitti...

Komea kurkiaura (vai joutsen?). Muodostelmalentoa harjoitellaan nyt ahkerasti. Etelän matka on varattu.

FeminineApproach kirjoitti...

Kurkia luulisin olevan, vaan olivat aika ylhäällä. Miten ne raaskivat jo etelään lähteä, on vielä niin kaunista!