Onko tilanne sinullekin tuttu? Kun jonkun kanssa vuorovaikutus on vaivatonta, sujuvaa ja innostavaa? Olo vuorovaikutuksessa tuntuu turvalliselta, vaikka ei toista tunnekaan kovin hyvin. Turvallisuudella tarkoitan tunnetta siitä, että toista ei koe sanallisesti hyökkääväksi eikä hänen käyttäytymistään arvaamattomaksi.
Koska sellaistakin kokee joskus.Joidenkin kanssa on fiilis, että ei koskaan tiedä mitä ja miten toinen reagoi. Toisen arvaamattomalta tuntuva käytös ei tue luottamuksellista ja hyvää ilmapiiriä ja vastapuoli voi tulla varovaiseksi eikä enää kykene toisen aitoon kuunteluun. Kun taas luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä voi turvallisin mielin olla täysin oma itsensä. Ja se on mielestäni erittäin hyvä lähtökohta hedelmälliselle vuorovaikutukselle. Voi tuntea, että sinua kuunnellaan ja pystyy itsekin keskittymään täysin toisen kuunteluun. Ja jotta keskinäinen vuorovaikutus sujuisi hyvin, kuuntelu ja kuunteleminen on ydinasia. Siitä kaikki lähtee.
Tänään tein yhteistyötä, jossa kemiat pelasivat luonnostaan hyvin yhteen. Oli ilo tehdä töitä ja toivon yhteistyön jatkuvan. Työyhteisöissä täytyy sopeutua monenlaisiin ihmisiin, helppoa se ei aina kuitenkaan ole. Mutta kun kemiat napsahtavat kohdilleen, kylläpä työnteko on mukavaa ja voimia antavaa! Onneksi on näitäkin kohtaamisia, niistä tulee hyvä, tyyni ja hymyilevä olo pitkäksi aikaa
Tervetuloa mukaan Maalainen!
7 kommenttia:
Kyllä, kokemusta tästäkin ja se on niin ihanaa kun kohtaa ihmisen, jolta saa itselleen positiivistä energiaa :)
Niin on, siitä jää pitkäksi aikaa hyvä ja innostunut mieli....=)
Kyllä, on kokemusta energiasyöpöstä -ja päinvastoin. Luen juuri sopivasti Tony Dunderfeltin kirjaa: "Intuitio ja tunneviestintä", jossa käsitellään samoja asioita. Mielenkiintoista -mutta elämä on sitä! :)
Olen myös kohdannut. Pohtinut mitkä asiat toisessa ovat niin energiaa antavia... Myös toivon itseni joskus voivan antaa toiselle energiaa :)
Muuttolintu, tuon kirjan minäkin olen lukenut, siitä on vaan aikaa. Pitäisikin lukea uudestaan, Dunderfeltin kirjat kestävät sen. Ja kyllä, elämä on minustakin mielenkiintoista, tuntuu että sattuu ja tapahtuu, ihan laidasta laitaan.....=)
Metsähullu, siinäpä onkin kiintoisa pohdinnan aihe itse kullekin, mitkä asiat toisessa antavat energiaa. Ihan varmasti voit antaa energiaa, saan sitä blogistasikin....=)
Jos pitää jatkuvasti "tapella" oma puhetilansa tai jännittää, miten toinen ylireagoi, niin vie energiaa.
Toisaalta, jos ylipuhelias kaveri ei penää vastavuoroisuutta vaan puhelee pitkät pätkät melkein itsekseen, niin joskus moinen mukavaakin (erityisesti autoillessa), saa vain olla rauhassa ja miettiä omiansa :D
Niinpä, kukapa sitä jaksaisi koko ajan taistella tai olla varpaillaan.
Minä tykkään hiljaisuudesta ja omieni ajattelusta ja saatanpa höpötellä niitä ääneenkin. Joskus siitä voi aiheutua noloja tilanteita, kun en enää olekaan itsekseni ja mutisen ääneen.....=)
Lähetä kommentti