lauantai 10. marraskuuta 2012

Hieman hileistä

Keveä jäähile lammen pinnalla piti jännittävää ääntä, rannalle tullessani luulin sitä ensin jonkin linnun ääneksi. Kesti hetken, ennen kuin ymmärsin äänen tulevan ohuesta jääriitteestä  veden pinnalla.










Avantokausi on nyt avattu. Oli aika kirpakkaa vettä....mutta olo uinnin jälkeen autuas! Ja perin juurin rentoutunut.








9 kommenttia:

Katja - Tässä ja Nyt kirjoitti...

Minun hidas verenkiertoni tahtoisi varmasti avantoon, mutta pintaherkkä ihoni ei uskaltautuisi :)

Mayo kirjoitti...

Hui, en uskalla mennä edes kesällä viileään veteen : )
Jäähileet pitävät erikoista ääntä. Olen sen keväällä kuullut. Hentoa ja kaunista kuten kuvasi.

Pia kirjoitti...

En ole koskaan ajatellut, että jää pitää ääntä, täytyypä käydä joskus kuulostelemassa. Rohkea olet kun uskaltaudut jäiden sekaan, lähtisköhän minunkin veret paremmin kiertämään? Ajatus taitaa jäädä vain haaveeksi:)

Ellinoora kirjoitti...

En ole koskaan kuullut syysjään soivan, keväällä kyllä. Se on kaunista kuin musiikki.

FeminineApproach kirjoitti...

Katja, rohkeasti vaan jos kiinnostaa. Tekee verenkierrolle ja muutenkin tosi hyvää.

Mayo, viileään ja kylmäänkin veteen tottuu....tavallaan....=) Jäähileen ääni oli todella erikoinen ja hyvin kaunis. Ja kiitos jälleen lämpimistä sanoistasi.

Evangelina, kerran se vain kirpaisee....=) Haaveilin pitkään avantouinnista ja viime vuonna sitten rohkaisin mieleni. Enkä ole katunut.

Ellinoora, tämä oli minullekin ensimmäinen kerta, kun tuollaista ääntä kuulin. Siksi en aluksi ollut uskoa, että se kuului ohuesta jääriitteestä. Kunpa sen äänen saisi tallennettua ja teille välitettyä.

AAMU kirjoitti...

Jään hilinä on kuin kutsuhuuto tosi avantouimarille. Meille muille (eli minulle) se nostaa karvat pystyyn..;).

FeminineApproach kirjoitti...

Aamu, on siinä avantouimarillakin ihokarvat pystyssä....=) Mutta myös hymy herkässä hyvän olon levitessä vartaloon.

Anonyymi kirjoitti...

Todella hienoa, että pääsit kuuntelemaan ohuen jään ääntä. Ja keväällä sitä kuulee tosiaan lisää, vähän erilaisena.

pitäisi olla aika herkkä mikrofoni ja hiljainen paikka, jotta sen äänittäminen onnistus. Ei sinänsä mahdotonta.

Paksumman jään murtumisääntä olen kuullut vain matkustalaivoista. Mutta
jääpadon ääni olisi jo pelottavampi.

Talvellahan voi kuulla jännän paukahduksen, kun menee lumiselle jäätyneelle järvelle ja jostain syystä ison alueen lumen pinta vähän tipahtaa.

Avantouintiin jää helposti koukkuun, siitä tulee niin hyvät endorfiinit.

S

FeminineApproach kirjoitti...

S, oli mielenkiintoista kuulla jään ääni. Keväällä olen sitä kuullut, mutta syksyllä. Ja vaikka se kuulostaa hassulta, luulin tosiaan ensin sitä jonkin minulle uuden linnun ääneksi.

Elämys olikin melkoinen kastautua siinä samaisessa vedessä. Minusta on tosi hienoa, että kotoisessa Suomessa voi kokea noin suuria elämyksiä luonnossa. Unohtumattomia kokemuksia lähiluonnossa.

Huomaan, että sinullakin on nimenomaan vedestä ja sen äänistä paljon kokemusta. Kiitos, että kerrot niistä S.