Minä rakastan metsää. Sen suojaa, tuoksuja, tunnelmaa, ääniä. Värejä, valoja ja varjoja. Sammalia ja niiden loistavia vihreän sävyjä. Metsäpolun pehmeää pohjaa kävellä. Metsässä on hyvä olla. Sen suoma hyvä olo on niin monipuolinen.
 |
| Erilaiset vihreät |
 |
| Kolosessa koti |
|
|
|
 |
| Lerppa |
Nyt eletään kohta jo syyskuun puoliväliä ja edelleen on hyvin lämmintä. Hieman kun viilenee, alkaa olla parhaimmat ulkoilusäät, raikkaat ja virkistävät. Jos metsäkävelyjen väli pitkittyy liiaksi, kaipuu sinne nostaa päätään. Metsä on elementtini.
Joen rannalla on oma lumonsa. Kosket ja virtapaikat, veden solina ja pauhu.
 |
| Koskipaikka |
 |
| Kurkistelua joelle |
2 kommenttia:
Eka kuvan kaunokainen on suoksikkini, jotenkin 'trooppisen' oloinen suomalaisiin oloihin. Silti viimeisiä vihreitä syksyllä.
Se onkin kaunis, joskus näkee vesipisaroiden tai valonsäteiden leikittelevän kasvin muodostamilla "metsillä" silmiä hivelevästi.
Lähetä kommentti