Eilisen hämmentävät ajatukset häipyivät yöunen mukana. Uusi aamu ja liikkeelle varhain, autoradiosta Grooven jazzaamiainen soimaan ja matkaan. Leppoisa soulbiisi herätteli päivään sensuellilla, pehmeällä otteellaan. Mikä tunnelma, sormet naputtaa rattia ja jalka lattiaa, keinuva rytmi saa väkisin lanteetkin liikkeelle (se on mahdollista ajaessakin kirj. huom.)
Ajan lapsuusmaisemiin, autiona olevaan lapsuudenkotiini. Tarkistan paikat ja liikun talossa ja samassa mielen valtaavat muistot ja niihin liityvät äänet. Lapsuuden leikit ja elämää täynnä olevat päivät palaavat mieleen. Olo ei ole kuitenkaan haikea, vaan lämmin ja rauhaisa. Lattiat narisevat kävellessäni, talon tuntu on tuttu ja levollinen.
Kiipeän yläkertaan ja lakaisen mennessäni rappusilta talven aikana sinne ilmaantuneet perhoset ja kimalaiset, niitä aina ilmaantuu sinne. Vintillä entisessä huoneessani on vielä pitsiverhot ikkunassa, näkymä puutarhaan on lempeä. Kylmätilan perällä näkyy jonkun vanerille maalaama prinsessakuva, hetken leikittelen ajatuksella ottaa se mukaani. Päätän kuitenkin jättää sen sinne, talon seuraavalle omistajalle linkiksi talon aiempiin kerrostumiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti