 |
| Aamu |
 |
| Päivä |
 |
| Ilta |
Jostain kumpuaa syvää levollisuutta minuun. Rauhaa ja lempeyttä. Miten hyvältä se tuntuukaan. Ehkä se johtuu siitä, että maltan taas pysähtyä ja katsoa, nähdä. Nähdä kaiken kauniin ympärilläni. Sillä nähtävää on paljon. Katso nyt tuotakin lupiininalkua ja kastepisaraa sen sisällä.
Tänään näin ja koin myös ihmisen sisäisen kauneuden. Kesken aamun, työn lomassa, eräs ihminen tuli yhtäkkiä halaamaan ja kertoi tykkäävänsä minusta. Sanoi, ettei minulle saa tehdä mitään pahaa. Hän oli nähnyt sen uhkaavan tilanteen pari päivää sitten. Liikutuin hänen tunteenilmauksestaan, tiedän sen tulleen suoraan hänen sydämestään.
Elämä on kaunista.
3 kommenttia:
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ulkotilat vaikuttavat ihmiseen myönteisesti, vallankin merenrannalla asuvat saavat ympäristöstään paljon iloa, johtuen kenties valonvaihdoista ja aaltojen tyynnyttelystä.
Mitä hiljaisempi vauhti sitä enemmän ennättää nähdä.
Iloisia kevätlöytöjä!
Aamu, tuota tutkimusta uskon. Järvenrannallakin asuisin mielelläni, vesielementti on tyynnyttävä, rauhoittava, ikiaikainen.
Tarina, juuri niin. Kiitos, sinullekin kauniita silmäniloja kevääseen!
Lähetä kommentti